Taimi Lehti
Suomi on talouskasvatuksen huippumaa — mutta silti osa nuorista kamppailee rahan kanssa. Miksi?
Suomalaisnuoret sijoittuvat talousosaamisessa maailman kärkeen. Samaan aikaan osa nuorista kamppailee laskurästien ja kulutusluottojen kanssa. Miten molemmat voivat olla totta? Tutkimus antaa suunnan
— ja se kertoo, miksi pelkkä tieto ei riitä.
- Suomalaisnuorten talousosaaminen on maailman huippua (PISA 2018), mutta osaaminen jakautuu epätasaisesti
- Pelkkä tieto ei muutu toiminnaksi — verkkopohjainen opetus paransi tietoa, ei käyttäytymistä (Kalmi, 2018)
- Taloudellinen itseluottamus on ratkaiseva tekijä tiedon ja toiminnan välillä (Silinskas et al., 2023)
- Pelipohjainen, aktiivinen harjoittelu toimii paremmin kuin passiivinen opetus (Kalmi & Rahko, 2022)
Suomi on hyvä — mutta hyvyys jakautuu epätasaisesti
Suomi sijoittui PISA 2018 -tutkimuksen talousosaamisessa aivan kärkeen: suomalaisnuorten keskiarvo oli osallistujamaiden toiseksi paras yhdessä Kanadan kanssa, ja vain Viro oli tilastollisesti selvästi edellä. Koulujen väliset erot olivat pienet — suomalainen peruskoulu tekee tässäkin sen, mihin se on suunniteltu: tasaa lähtökohtia.
PISA 2018 talousosaaminen
Suomi sijoittui PISA 2018 -tutkimuksen talousosaamisen arvioinnissa osallistujamaiden toiseksi parhaaksi yhdessä Kanadan kanssa. Koulujen väliset erot olivat pienet — mutta koulujen sisäiset erot suuret. Samassa luokkahuoneessa istuu oppilaita, joiden taloudelliset valmiudet poikkeavat valtavasti.
— OKM, 2020
Selvitys nuorten talousosaamisesta
Tuore selvitys 1 578 suomalaisen 15–29-vuotiaan talousosaamisesta vahvistaa kuvan. Nuorten talousosaaminen on yleisesti hyvällä tasolla — mutta erot löytyvät iän, kotitaustan ja sukupuolen mukaan. Sosioekonominen tausta vaikutti osaamiseen Suomessa vahvemmin kuin monessa muussa kärkimaassa.
— Wilska, Nyrhinen & Ranta, 2024
Käytännössä tämä tarkoittaa yhtä asiaa: jos olet syntynyt perheeseen, jossa rahasta puhutaan, saat todennäköisesti hyvät lähtökohdat. Jos et, koulu ei välttämättä paikkaa eroa.
Talouskasvatuksen suurin haaste Suomessa ei ole osaamisen yleinen taso. Se on osaamisen eriytyminen.
Tieto ei muutu toiminnaksi — tämä on tutkittu
On ilmiö, joka toistuu tutkimuksesta toiseen. Jokaisen vanhemman ja päättäjän kannattaisi tuntea se: tieto ja toiminta ovat kaksi eri asiaa.
Verkkopohjainen talousopetus ja käyttäytyminen
Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta tutki asiaa kokeellisella asetelmalla. Verkkopohjainen talousopetus paransi nuorten taloustietoa. Se ei muuttanut heidän taloudellista käyttäytymistään lainkaan. Tieto lisääntyi, mutta toiminta pysyi ennallaan.
— Kalmi, 2018
Pelipohjainen vs. perinteinen talousopetus
Jatkotutkimuksessa verrattiin pelipohjaista talousopetusta perinteiseen luokkaopetukseen. Mukana oli 640 oppilasta 42 suomalaiskoulusta. Pelipohjainen opetus tuotti selvästi parempia oppimistuloksia. Miksi? Koska peli teki asiasta aktiivista — lapset eivät kuunnelleet, he tekivät päätöksiä. He ostivat, säästivät, ottivat lainaa ja näkivät tekojensa seuraukset välittömästi, ilman todellisia riskejä.
— Kalmi & Rahko, 2022
Kun tieto ei riitä — Takuusäätiön nuoret
Kaikkein konkreettisimmin kuilu tiedon ja arjen välillä näkyy Takuusäätiön työssä.
Haavoittuvassa taloustilanteessa olevia nuoria yhdistävät tietyt piirteet: pienituloisuus, omaan asuntoon muutto, opiskelu, vaihtelevat tulot, budjetoinnin puute, laskurästit, osamaksut ja kulutusluotot. Moni heistä on käynyt saman koulun kuin muutkin suomalaisnuoret ja kuullut, että rahaa pitäisi käyttää järkevästi. Silti arki kaatuu tilanteisiin, joihin pelkkä tieto ei valmista.
— Takuusäätiö, 2025
Takuusäätiön havainto muistuttaa, ettei talouskasvatuksen tehtävä ole vain opettaa. Sen tehtävä on valmistaa kohtaamaan arjen tilanteita — myös niitä, joissa rahaa on liian vähän.
Itseluottamus auttaa muuttamaan tiedon toiminnaksi
Vielä yksi suomalaistutkimus täydentää kuvan.
Taloudellinen itseluottamus välittävänä tekijänä
Professori Gintautas Silinskas kollegoineen analysoi suomalaisnuorten PISA 2018 -tuloksia ja löysi tärkeän välittävän tekijän: taloudellisen itseluottamuksen. Koulu ja perhe rakentavat nuorten taloudellista itseluottamusta, ja juuri tämä itseluottamus auttaa muuttamaan tietoa toiminnaksi. Ne nuoret, jotka uskoivat pystyvänsä tekemään hyviä talouspäätöksiä, tekivät niitä todennäköisemmin.
— Silinskas, Ahonen & Wilska, 2023
Tämä on ratkaisevaa. Talouskasvatus ei ole vain tiedon siirtämistä. Se on itseluottamuksen rakentamista — ja itseluottamus syntyy onnistumisista ja turvallisista epäonnistumisista. Ei luennoista.
Kuvittele kaksi 12-vuotiasta. Molemmat tietävät, että säästäminen on järkevää. Ensimmäinen uskoo pystyvänsä säästämään — hän on tehnyt niin ennenkin, vaikka pieniä summia. Toinen ajattelee, ettei hänestä ole siihen, koska kukaan ei ole koskaan antanut hänen yrittää. Tieto on sama. Itseluottamus on eri. Ja juuri se ratkaisee, kumpi säästää.
Oppien pitäisi syntyä arjessa — ei kursseilla
Talouskasvatuksen kenttä Suomessa on laaja mutta hajanainen. Oikeuspalveluviraston mukaan talousosaamista edistetään opetus-, julkisella, finanssi- ja kolmannella sektorilla. Verkosto on vahva — mutta vastuu on jaettu, eikä kukaan yksin omista vaikuttavuutta.
Suomen Pankin kansallinen talousosaamisen strategia tähtää siihen, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuonna 2030. Strategia keskittyy säästämiseen, sijoittamiseen ja hyvään taloudenhoitoon — mutta jättää vähemmälle huomiolle yhden käytännön kysymyksen: miten taloustaidot muuttuvat arjen toistuvaksi tekemiseksi.
— Suomen Pankki, 2021
Tulevaisuusmielikuvitus ja säästäminen
Vuonna 2024 julkaistu kokeellinen tutkimus osoitti, että tulevaisuuteen suuntautunut mielikuvaharjoittelu paransi esikouluikäisten lasten säästämiskäyttäytymistä. Lapset eivät oppineet säästämään kuuntelemalla — he oppivat harjoittelemalla. Tulevaisuus piti tehdä näkyväksi ja konkreettiseksi.
— Zhang, Vohs & Carlson, 2024
Taloustaitoja opitaan samalla tavalla kuin muita taitoja: tekemällä pieniä päätöksiä, näkemällä seuraukset ja yrittämällä uudelleen. Tätä tukee suoraan yllä oleva tutkimus: kun tuleva tavoite tehdään konkreettiseksi ja näkyväksi, lapset säästävät paremmin — jopa esikouluikäiset.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä
Tutkimus piirtää selkeän kuvan. Sen voi tiivistää neljään periaatteeseen.
Aktiivinen harjoittelu, ei passiivinen tieto
Pelipohjainen opetus toimii paremmin kuin perinteinen luokkaopetus. Lapsi oppii tekemällä — ostamalla, säästämällä, valitsemalla. Taimissa tämä tarkoittaa, että lapsi tekee oikeita rahapäätöksiä pienillä summilla, ei katsele opetusvideoita.
Toisto on kaikki kaikessa
Lyhyet kurssit eivät riitä. Tarvitaan pitkäjänteinen arjen malli, jossa lapsi tekee rahapäätöksiä viikoittain, ei kerran vuodessa. Taimi on suunniteltu osaksi perheen viikkorytmiä — ei kertaluontoiseksi kurssiksi.
Itseluottamus ratkaisee
Tieto ilman itseluottamusta jää helposti käyttämättä. Itseluottamus syntyy onnistumisista ja turvallisista epäonnistumisista — ei luennoista. Taimissa lapsi saa epäonnistua pienesti: tuhlata viikkorahansa, unohtaa säästää, tehdä huonon valinnan — ja oppia siitä ilman todellisia seurauksia.
Tulevaisuus pitää tehdä näkyväksi
Säästäminen on vaikeaa, koska palkinto on kaukana. Kun tuleva tavoite tehdään konkreettiseksi ja näkyväksi, lapset säästävät paremmin. Taimissa säästötavoite ei ole piilossa valikossa — se on osa arjen näkymää.
Mitä vanhempi voi tehdä
Talouskasvatuksen ei tarvitse olla monimutkaista. Tässä on viisi asiaa, jotka voit aloittaa tänään.
- Anna lapsen tehdä pieniä rahapäätöksiä itse. Viikkoraha on hyvä, mutta vasta kun siihen liittyy valintoja — mitä ostan, mihin säästän, mistä luovun.
- Tee säästämisestä näkyvää. Lapsen säästötavoite kannattaa pitää esillä — ei piilossa sovelluksen valikossa vaan osana arjen näkymää.
- Puhu rahasta arkisesti, ei luennoiden. Kaupassa, ruokapöydässä, harrastusmaksuja maksaessa. Lyhyet, toistuvat hetket toimivat paremmin kuin yksi pitkä "rahaopetustuokio".
- Anna lapsen epäonnistua turvallisesti. Jos lapsi tuhlaa viikkorahansa heti eikä jaksa säästää haluamaansa peliin — se on arvokkaampi oppi kuin mikään oppitunti.
- Muista, että malli on tärkein opettaja. Lapset oppivat taloustaitoja ennen kaikkea katsomalla, miten aikuiset puhuvat rahasta ja käyttävät sitä.
Mitä emme vielä tiedä
Tutkimus antaa vahvan perustan sille, millaiset periaatteet toimivat. Mutta se ei kerro, toimiiko jokin tietty sovellus — ei meidän eikä kenenkään muun.
Emme vielä tiedä, parantaako digitaalinen talouskasvatustyökalu lasten todellista taloudellista käyttäytymistä pitkällä aikavälillä. Emme tiedä, siirtyvätkö sovelluksessa opitut taidot arkeen. Emme tiedä, mikä on optimaalinen ikä aloittaa tai kuinka usein harjoitella.
Tiedämme, miksi arjen toisto on tärkeää. Tiedämme, että aktiivinen harjoittelu toimii paremmin kuin passiivinen tieto. Emme väitä enempää.
Siksi emme halua luvata liikaa. Taimi ei ole taikanappi talouskasvatukseen.
Viikkoraha ei ole huono asia. Se on vain riittämätön, jos lapsi ei koskaan joudu tekemään valintoja.
Taloustaitoja ei opita yhdellä oppitunnilla. Ne opitaan samalla tavalla kuin muutkin taidot: tekemällä pieniä päätöksiä, näkemällä seuraukset ja yrittämällä uudelleen.
Siksi tärkein kysymys vanhemmalle ei ole:
"Saako lapseni viikkorahaa?"
Tärkeämpi kysymys on:
"Saako lapseni tehdä rahapäätöksiä, joiden seuraukset hän todella näkee?"
Taimissa rakennamme ympäristöä, jossa lapsi voi tehdä juuri näitä päätöksiä: pieniä, toistuvia ja turvallisia. Emme väitä, että Taimi olisi tieteellisesti todistettu interventio — mutta sen suunnitteluperiaatteet pohjautuvat tutkimuksessa tunnistettuihin ilmiöihin: aktiiviseen harjoitteluun, toistoon, itseluottamuksen rakentamiseen ja tulevaisuuden näkyväksi tekemiseen. Jos haluat olla mukana kehittämässä vastuullista talouskasvatusta perheille, hae mukaan Taimin founding family -joukkoon.
Lähteet ja tausta-aineisto
- Wilska, Nyrhinen & Ranta — Selvitys nuorten talousosaamisesta, 1 578 vastaajaa (2024)
- OKM — PISA 2018 talousosaaminen: suomalaisoppilailla vahvaa osaamista (2020)
- Kalmi — verkkopohjainen talousopetus paransi tietoa, ei muuttanut käyttäytymistä (2018)
- Kalmi & Rahko — pelipohjainen talousopetus tuotti parempia oppimistuloksia, 640 oppilasta, 42 koulua (2022)
- Takuusäätiö — nuorten tilanne pienlainahakemuksissa (2025)
- Silinskas, Ahonen & Wilska — taloudellinen itseluottamus välittävänä tekijänä (2023)
- Oikeuspalveluvirasto — talousosaamisen edistäminen (2025)
- Suomen Pankki — kansallinen talousosaamisen strategia, visio 2030 (2021)
- Zhang, Vohs & Carlson — tulevaisuusmielikuvitus paransi esikoululaisten säästämiskäyttäytymistä (2024)